Puuveneharrastuksen tila Suomessa vuonna 2019

Dokk StaffPuuveneily

Suuri puuvenekysely 2019

Tämä artikkeli on osittain julkaistu Suomen Puuveneilijöiden jäsenlehdessä Puupaatti 2/2019.

Suomessa oli rekisteröitynä vuoden 2019 alussa 12 578 puurakenteista moottorivenettä ja 1 283 puurakenteista purjevenettä. Traficomin rekisterin ulkopuolelle jää näiden lisäksi vielä paljon alle 5,5-metrisiä puuveneitä, kilpailukäytössä olevia veneitä ja ammattikalastajien veneitä, kesken olevista veneprojekteista tai latojen pimeisiin nurkkiin unohtuneista lahogany-veneistä puhumattakaan. Kuka ja miten näillä puuveneillä harrastetaan? Mikä on puuveneilyharrastuksen nykytila ja tulevaisuus Suomessa?

Idea kyselystä syntyi kirjoittajien päissä tulevaisuuden puuveneilypalveluita ja Puuveneosuuskuntaa hahmotellessa. Kaupungistuminen, ihmisten ja perheiden harrastusten pirstaloituminen ja erilaisten palveluiden käytön kasvu näkyy yleisesti veneilyssä päiväretkiveneiden, venevuokrauksen ja veneiden kunnossapidon ulkoistamisen yleistymisenä, näistä esimerkkinä Suomessakin kirjoittajien pyörittämä kipparoituja veneilypalveluita tarjoava Dokk. Puuvenekyselyn tavoitteena oli selvittää puuveneharrastuksen nykytilaa ja mahdollisesti tunnistaa sellaisia ilmiöitä, joihin reagoimalla Suomeen voitaisiin saada lisää puuveneilijöitä ja siinä sivussa myös ehkä lisää hyväkuntoisia puuveneitä.

Kyselyä mainostettiin tammikuussa Facebookin puuveneryhmissä, Saariston satamat -ryhmässä ja puuvene.net-foorumilla. 21.1.–12.3.2019 välisenä aikana kyselyyn tuli 343 vastausta. Suuret kiitokset kaikille vastaajille!

67 vastaajista (20%) kertoi olevansa Suomen Puuveneilijöiden jäseniä, 6 kuuluu Mahogany Yachting Societyyn ja 26 muihin (puu)veneily-yhdistyksiin, esim. Haipurjehtijat, Puuveneveistäjät, Scyllapurjehtijat tai muut nimeämättömät seurat. 48 vastaajaa kertoi, missä päin Suomea he asuvat ja maantieteellinen jakauma on kaavion 1 mukainen.

Kysyimme vastaajien suhdetta puuveneilyyn: 237 vastaajaa eli 69% vastaajista kertoi omistavansa itse (ainakin yhden) puuveneen ja toisessa ääripäässä 6% ei ollut kiinnostunut puuveneilystä. 26 vastaajaa eli 8% kertoi harrastavansa puuveneilyä, mutta ei omista puuvenettä ja puolestaan 48 vastaajaa eli 14% kertoi ettei harrasta puuveneilyä, mutta on miettinyt puuveneen hankkimista ja/tai puuveneilyn aloittamista. (kaavio 2).

Puuvenekysely kaavio 1
Puuvenekysely kaavio 1

116 vastaajalla 247:stä on sisä(perä)moottorivene ja eksoottisimmasta päästä löytyvät kahden vastaajan puinen jääpurjehtija ja aurinkosähkövene. 50 vastaajaa kertoi omistavansa useamman veneen ja suurin määrä veneitä yhdellä omistajalla oli 6 kpl. Kaaviosta 3 voi laskea, että vastaajien 325 puuveneestä purjeella varustettuja on noin 97 (30%) ja ilman tuulivoimaa kulkee noin 228 (70%), eli suhdeluku on melko lailla toisenlainen kuin jutun alussa mainitut Traficomin rekisterissä olevat puuveneiden lukumäärät. Kyselymme siis tavoitti suhteellisesti enemmän purjehtijoita kuin mitä olisi voinut ehkä olettaa.

Seuraavaksi lähdimme selvittämään puuveneiden käyttöastetta. Kysyimme kuinka monta päivää puuveneillä keskimäärin veneillään kauden aikana. Kaavion 4 vastauksissa ei tehdä eroa yhden ja useamman puuveneen omistajan välillä. 63 vastaajaa (26% 247 vastaajasta) puuveneilee korkeintaan 10 päivää kaudessa. Aktiivisin vastaaja on vesillä puuveneellään 180 päivänä vuodessa.

Kaavio 3 Puuvenekysely

Kysyimme myös muiden kuin puuveneiden käyttöpäivien määrää vuodessa. 185 puuveneilevistä vastaajista veneilee muilla kuin puuveneillä korkeintaan 10 päivää vuodessa ja 62 veneilee yli 10 päivää. Näistä yli 150 päivää veneileviä on 6, joista yksi peräti 300 päivää vuodessa.

Valtaosa kyselyyn vastanneista puuveneilijöistä tekee itse veneen talvitelakointiin liittyvät työt sekä veneen (rungon) säännölliset huollot (esim. maalaus tai lakkaus), kuten kaavio 5 kertoo. Veneiden korjaukset ja perusparannukset 19% vastaajista teettää pääosin venepuusepillä. Moottorin ja muiden laitteiden huollot 15% vastaajista teettää alan yrityksillä.

Mitä puuveneilyharrastus maksaa? Kuinka paljon rahaa ja omaa työaikaa käytetään huolto- ja telakointipalveluihin? Kuinka paljon rahaa ja omaa työaikaa käytetään veneen korjauksiin ja perusparannuksiin? Kuinka paljon rahaa ja omaa työaikaa käytetään moottorin ja muiden laitteiden huoltoon? Kaavio 6 esittää vastaajien puuveneharrastukseensa käyttämät keskimääräiset eurot ja omat työtunnit vuodessa. Vuodessa puuveneilyn kustannukset harrastajalle ovat keskimäärin yhteensä 1396 euroa ja 102 tuntia omaa työaikaa.

Kysyimme puuveneiden omistajilta myös, mikä puuveneilyssä on parasta ja puuveneiden kauneusarvot nousivat kärkeen, kuten kaavio 7 kertoo. Hajamainintoja saivat puuveneiden rakentamismenetelmät, rakentamistekniikka, itserakentamisen saama ihailu, puuveneiden turvallisuus ja mm. tuoksu.

74 vastaajaa harrastavat puuveneilyä tai ovat kiinnostuneita siitä, mutta eivät omista omaa puuvenettä. Heistä 16 on ollut vieraana jonkun muun veneessä ja 7 lainannut venettä ystävältä tai sukulaiselta. Muutamalla vastaajalla on joskus ollut puuveneitä, mutta tällä hetkellä ei ole. Yksi vastaajista on purjelaivalla kansimiehenä. 26 näistä 74 vastaajasta kertoi perusteluissaan, miksi heillä ei ole omaa puuvenettä: 9 omistaa lasikuitu- tai alumiiniveneen, 6 pääsee riittävän usein veneilemään ystävänsä veneellä, 5 on sitä mieltä, että puuveneily on liian kallista ja/tai hankalaa, ja 4 arvioi käyttävänsä omaa venettä liian vähän.

22 vastaajaa eli 6% kaikista vastaajista ei ollut kiinnostunut puuveneilystä. 63% heistä on sitä mieltä, että puuveneiden huolto ja kunnossapito on liian hankalaa, 31% on sitä mieltä, että puuveneily vaikuttaa epäkäytännölliseltä, ja 14% on sitä mieltä, että puuveneiden korjaukset ja kunnossapito on liian kallista.

Suuri osa 74 puuveneilystä kiinnostuneesta veneettömästä vastaajasta on miettinyt erilaisia tapoja päästä puuveneilemään, kuten kaavio 8 osoittaa.

33 veneetöntä puuveneilystä kiinnostunutta vastaajaa kertoi, kuinka paljon rahaa vuodessa he voisivat käyttää puuveneilyyn, ja vastausten keskiarvoksi tuli 2145 euroa. Kysyimme myös, kuinka monena päivänä vuodessa he ehtisivät harrastamaan puuveneilyä, ja vastausten keskiarvoksi tuli 28 päivää. Hyödynsimme näitä lukuja Puuveneosuuskunnan toimintaperiaatteita muodostettaessa — Puuveneosuuskunnassahan jäsen saa kiinteällä vuosimaksulla veneen käyttöönsä 10 päiväksi kaudessa ilman muita kuluja, ja lisäpäivien varaus tapahtuu edulliseen jäsenhintaan osuuskunnan verkkokalenterista.

Kysyimme veneettömiltä puuveneistä kiinnostuneilta lopuksi myös, mikä heitä kiehtoo puuveneissä ja saimme kaavion 9 mukaiset vastaukset. Puuveneettömien vastaajien vastaukset ovat hyvin samanlaisia puuveneilijöiden perustelujen kanssa, kuten vertailu kaavioon 7 osoittaa.

217 vastaajaa 247:stä veneen omistajasta aikoo jatkaa nykyisellä puuveneellään, vaihtaa sen toiseen puuveneeseen tai hankkia lisää puuveneitä. Muutama vastaaja on itse rakentamassa uutta puuvenettä. 30 vastaajaa on aikonut luopua puuveneestään, mahdollisesti hankkiakseen sen tilalle muovi- tai alumiiniveneen.

Kyselyn lopussa kaikki vastaajat saattoivat valita mieleisensä venetyypin, minkä haluaisivat omistaa ja millä veneillä. Tämän kisan voitti fiskari (tai meriläinen tai pellinkiläinen, rakkaalla lapsella on monta nimeä) selvällä ääntenenemmistöllä muihin venetyyppeihin.

Kyselyn tavoittamat puuveneilijät ja puuveneharrastajat antavat varsin aktiivisen kuvan harrastuksestaan. Vuodessa puuveneen omistaja käyttää keskimäärin 1396 euroa ja 102 tuntia omaa työaikaa veneeseensä. Veneettömät puuveneilystä kiinnostuneet puolestaan voisivat käyttää veneilyyn vuodessa reilu 2100 euroa ja haluaisivat veneillä liki 30 päivänä. Suuri osa puuveneilystä kiinnostuneista veneettömistä on kiinnostunut ostamaan puuveneen, mutta myös erilaiset yhteisomistuksen ja jakamistalouden muodot ovat selkeästi esillä veneettömien vastauksissa, ja uskomme Puuveneosuuskunnan tyyppiselle helpolle yhteisomistamisen muodolle olevankin selvä tilaus.

 

Tätä tutkimusta saa jakaa vapaasti ja siihen saa viitata. Jos lainaat sen tuloksia muissa yhteyksissä, laitathan mukaan linkin tähän sivuun ja mainitset tutkimuksen tekijäksi Suomen Puuveneosuuskunnan. Kiitos! :)